Siitä on kohta 3 viikkoa, kun kävimme hakemassa mummolasta meidän kissat Ellin ja Pekan. Vauva oli mukana.
Mosse katselee beibeä etualalla, Elli kurkistelee sohvan takaa
Mosse ja Elli olivat uteliaita uutta tulokasta kohtaan ja tulivat lähempää katsomaan. Sabbra pysyi kauempana, mutta se suorastaan ihasteli vauvaa.
Kotona meillä oli ensimmäisen viikon hyvin hiljaista. Pekalla oli sopeutumista, että taloon tuli vauva. Se piilotteli kaapeissa ja parvekkeella. Joskus saattoi nähdä, kun musta hahmo juoksi matalana jonkin kulman taakse.
Nyt Pekka kissa uskaltaa tulla haistelemaankin vauvaa, mutta lähtee karkuun tai piilottelee edelleenkin, jos vauvasta lähtee enempi ääntä.
Elli oli myös aika varautunut ensimmäisen viikon, mutta on jo rentoutunut. Tulee joskus hakemaan itse huomiota tai tulee syliin.
Elli ja beibe lepäilevät emännän päällä
Vauva vie itseltäni suurimman osan ajasta sillä seurauksella, että kissat ovat jääneet hyvin vähälle huomiolle. Olen yrittänyt tsempata, ja huomioida kissojakin, mutta vetäydyn helposti itseeni, jos saan hengähtää hetken. Erityisesti Elli kärsii. Onneksi kumpikaan ei ole mustasukkaisia.
Niin ja meuhkasin kauheasti siitä pinnasängystä ennen beiben syntymää… Tilanne on nyt se, että kukaan ei nuku pinnasängyssä ja verkko on mytyssä lattialla 😅
Luin vasta nyt tämän ja muutamia postauksia taaksepäin. Lämpimät onnittelut teille tyttövauvan syntymisestä! Kuvista näkee, että ihan täydellinen pieni ihminen.
TykkääTykkää
Kiitos 😊
TykkääTykkää