B synnytys

Kun Ellimellin kissa oli tiineenä, yritin etsiä kokemuksia vastasyntyneiden pentujen ruokinnasta, kun emon veriryhmä on B ja on riski että pennun/pentujen veriryhmä on A. Tietoa ja kokemuksia oli aika vähän, joten päätin kirjoittaa aiheesta muutaman rivin. Lanseeraan termin ”B synnytys” kuvaamaan ruokinnan tarvetta emon ollessa B veriryhmää.

Kissan veriryhmät

Kissoilla on kolmea eri veriryhmää: A, B ja AB (erittäin harvinainen). A-alleeli on dominoiva ja b on resessiivinen mutaatiomuoto. A veriryhmä voi olla joko AA tai Ab (= B veriryhmän kantaja). Serologisesta verikokeesta ei voida nähdä onko A veriryhmäinen kissa muotoa AA tai Ab, jolloin se on B veriryhmän kantaja ja voi saada B veriryhmäisiä pentuja toisen kantajan tai B veriryhmäisen kissan kanssa. Ellin emo ainakin on A veriryhmää.

B-veriryhmäisellä naaraalla on veressään anti-A vasta-aineita, jotka tihkuvat ternimaitoon. Jos B naaraan astuttaa A uroksella, emon vasta-aineet imeytyvät pentujen verenkiertoon ja hajottavat pennun punasoluja. Pentu sairastuu anemiaan ja pahimmassa tapauksessa kuolee.

Joillakin B naarailla on hyvin vähän antia-A vasta-ainetta, jolloin sen pennut selviävät ilman vaurioita. Usein kuitenkin vasta-ainemäärä kasvaa pentue pentueelta. Vaikka emolla ensimmäinen pentue selviäisi, toinen tai sitä seuraava pentue voi jo saada pahoja vaurioita. Joillakin naarailla on niin paljon anti-A vasta-aineita, että yksikään pentu ei selviä.

Veriryhmistä ei ole ongelmaa, jos naaras on A ja kolli B. B veriryhmäistä kollia voidaan huoletta käyttää kummankin veriryhmän naaraille. B-naaraalle ei ole mitään pakottavaa syytä etsiä B-kollia, sillä pentujen käsin ruokkiminen on hyvin yksinkertaista. Kokemusten perusteella pennut kasvavat ja kehittyvät vallan mainiosti, vaikka niitä on heti syntymän jälkeen ruokittu keinomaidolla.

Vasta-aineet ovat suurimolekyylisiä ja pystyvät imeytymään pentujen suoliston läpi vain ensimmäisten elintuntien aikana. Jos pentu ruokitaan käsin tai A-emon maidolla, suolisto kehittyy ja vasta-aineiden siirtyminen estyy. Pentu voidaan sitten antaa takaisin emon ruokittavaksi. Nykyään turvallisena rajana pidetään käsinruokintaa 16 tuntia (Ellimellillä pidettiin sukkaa varmuudeksi 24 tuntia). Emo voi muuten hoitaa pennut normaalisti mutta maidon imeminen on estettävä esim. sukkapuvulla.

20170409_202242

Emonmaidonkorvike

Emonmaidon korviketta kissoille myyvät ainakin Johnson’s multi-milk, KMR ja Royal Canin. Ellimellillä ei ole kokemusta muista kuin Royal Caninista. Pakkaus maksaa 15-25€ riippuen mistä ostaa. Pakkaus sisältää 3 pussia korviketta, tuttipullon sekä annosteluohjeet. Suosittelen avaamaan paketin ja tutustumaan sisältöön ajoissa, jottei paniikissa tarvitse miettiä annostuksia ja välineitä. Ohje on enemmänkin visuaalinen kuin kirjallinen. Huolimatta käytetystä vastikeesta, noudata hyvää hygieniaa. Välineet tulee keittää ennen käyttöä, mutta mieluiten myös ennen jokaista käyttökertaa.

Royal Caninin käyttöohje. Tuttipulloon laitetaan merkkiin asti 100 C vettä, jonka annetaan viilentyä 70 C. Sen jälkeen lisätään mittalusikan mukaan vastikejauhoa ja sekoitetaan hyvin. Maidon voi syöttää pennuille, kun maidon lämpötila laskee niin, etteei se polta osaa ihoa. Kokeile esim ranteen alle, jossa ihmisillä on herkkä iho.

Pentujen ruokintavaihtoehdot

Pentuja voi ruokkia mahaletkulla, ruiskulla tai tuttipullolla. Mahaletkussa on se hyvä puoli, että annetun maidon määrän voi helposti määrittää ja se ei mene ohi. Pennun on tärkeä saada tarpeeksi maitoa. Monet kuitenkin kokevat mahaletkuruokinnan haastavana, koska letku on osattava työntää mahalaukkuun. Jos letku ei mene tarpeeksi syvälle, maito ohjautuu helposti keuhkoihin. Keuhkoihin joutuessaan maito aiheuttaa kissanpennulle keuhkokuumeen, johon pentu kuolee. Tämä ruokintatapa on kuitenkin turvallinen, jos tietää mitä tekee.

Ruiskua käyttäessä pennulle syötetyn maidon määrää pystyy myös tarkkailemaan. Ruiskun käytössä tulee kuitenkin olla varovainen. Maitoa voi ruiskua ohi (ei niin vaarallista) tai jos ruiskuttaa liian suurella voimalla, voi olla jälleen riski, että maitoa ohjautuu keuhkoihin kohtalokkain seurauksin. Ruiskua tulee käyttää siten, että ruiskun nokassa on jatkuvasti pieni tippa, jonka pentu itse imee suuhunsa. Kannattaa ensin kokeilla ruiskun käyttöä, ennen kuin tarjoaa maitoa pennulle.

Tuttipullo on kolmas vaihtoehto. Ainakin Royal Caninin pakkauksen mukana tulleessa tuttipullossa on se huono puoli, että asteikko on hyvin epätarkka. On vaikea arvioida, kuinka paljon pentu on imenyt ja pieni määrä maitoa menee helposti ohi tai valuu pennun suupielistä. Hyvä puoli on se, että ruokintatavassa käytetään hyväksi pennuilla olevaa hyvin voimakasta sisäsyntyistä tarvetta imeä heti syntymästään alkaen.

Mitä ruokintatapaa käytetäänkin, kädet kannattaa desinfioida aina ennen ruokinnan aloittamista.

Ellimellin kokemukset pentujen ruokinnasta

Ellimellin pennut olivat hieman heikossa kunnossa syntyessään. Toinen pentu rupesi onneksi imemään itse ja virkistyi sen jälkeen. Toisen pennun imemisrefleksi oli hyvin heikko. Pentu ei aluksi reagoinut tuttipulloon juuri mitenkään. Imemisrefleksiä voi kokeilla työntämällä puhtaan pikkurillin pää suuhun. Pennun pitäisi alkaa imeä sormenpäätä. Tutin tai sormen laittaminen voi aktivoida imemisrefleksiä, samoin hännän juuresta kutittaminen. Kun pentu alkaa imeä, se kiertää kielen tutinpään ympäri. Pennun ote on melko napakka, ja tuttipullon vetäminen pennun suusta muistuttaa imukupin irrottamista. Kun pentu on kylläinen, se irrottaa itse otteen tuttipullosta ja rupeaa lepäämään. Laske pentu lepäämään lämpimän emon suojiin.

Ellimellin toinen pentu imi maidonkorviketta ahnaasti ja kylläisenä päästi sitten tuttipullosta irti. Toisella pennulla puolestaan oli tapana välillä syödä ja sitten vain imeskellä tuttipullon tuttia. Imeskely rauhoitti pentua, mutta itselläni ei ainakaan ollut mielenkiintoa pidellä pentua jatkuvasti imetysotteessa. Imetys täytyi vain lopettaa jossain kohti ja toivoa, että pentu oli syönyt tarpeeksi. Syöntiä pystyi tarkkailemaan asettamalla etusormen pää kevyesti kaulalle (varo painamasta). Iho on ohut ja ruokatorvi lähellä pintaa, joten nieleskelyn pystyi tuntemaan kaulalta. Jos vaikutti, että maitoa oli mennyt kurkusta alas ja nieleskely huomattavasti vähentynyt tai loppunut, imetyksen pystyi lopettamaan rauhallisen mielin.

IMG-20170418-WA0015

Pennun ruokinta tuttipullolla

Pentujen painon kehitys keinoruokinnassa

Vastasyntyneiden pentujen painon pitäisi lähteä ensimmäisen vuorokauden aikana nousuun. Emon maidon korvike on korvike, joten se ei vastaa täysin emonmaitoa. On hyvin tavallista, että paino ei nouse tai se nousee hyvin vähän. Joskus käy jopa niin, että paino laskee. Painon pitäisi kuitenkin lähteä nousuun, kun emo alkaa ruokkia pentuja. Painonnousua pystyy edistämään pitämällä pennut lämpimänä. Tällöin pennulla ei mene niin paljon energiaa lämmöntuottoon; mitä alhaisempi ympäristön lämpötila, sitä suurempi osa ravinnosta kuluu pelkästään lämmitykseen. Laita pesälaatikkoon esim pyyhkeeseen käärittyjä kumihanskoja täytettynä kuumalla vedellä. Vaihda hanskat uusin tai täytä uudestaan, kun edelliset ovat jäähtyneet. Yksi vaihtoehto on myös käyttää sähköistä lämpötyynyä, mutta kaikki emot eivät hyväksy tätä vaihtoehtoa. Tavoitteena on pitää pesälämpötila 27–30 asteessa.

Emon suhtautuminen pentuihin ja ruokintaan

Emon annetaan huolehtia pennuista normaalisti. Vain imetys tulee estää. Emot ovat itseasiassa hyvin mustasukkaisia pennuistaan, eivätkö anna vastasyntyneitä pentuja helposti käsiteltäväksi. Emo saattaa jopa käyttäytyä hieman aggressiivisesti, jos pennut ottaa pesästä. Aluksi Ellimelli joutui heittämään emokissan ulos huoneesta ruokinnan ajaksi. Ruokinnan loppupuolella emokissa päästettiin katsomaan ruokintaa ja emon nähden pentu laitettiin takaisin pesälaatikkoon. Emo rauhoittuu, kun tajuaa, että pennulle ei ole tehty mitään pahaa. Seuraava ruokinta kerta menee todennäköisesti jo paremmin. Ellimellillä emo pyöri ja hyöri ruokittavan pennun ympärillä, mutta käytös oli jo huomattavasti rauhallisempaa kuin ensimmäisellä kerralla. Kolmannella kerralla emo vain katseli ja istui jopa syliin ruokinnan ajaksi. Seuraavilla kerroilla emo oli jo juonessa mukana, ja ruokinta oli rutiinia emolle sekä emännälle itselle.

Vaikka emo ei voikaan imettää, se käyttäytyy äidillisesti. Emo makaa kyljellään ja tarjoaa mahaansa/nisiään pennuille (vaikka nisille pääsy estetty). Emo on hyvin huolehtivainen ja reagoi pentujen jokaiseen äännähdykseen ja tarpeeseen. Kehrääminen rauhoittaa pentuja ja emoa itseään. Pentuja puolestaan rauhoittaa, jos ne voivat olla emon nisillä. Ellimellillä tämä aiheutti hieman haasteita, kun nisille meno oli estetty. Toinen pennuista vikisi. Emo yritti parhaansa mukaan hoitaa pentua, mutta emo hieman turhautui tuloksettomiin hoitoyrityksiin ja rupesi lopulta kurittamaan pentua. Väliin voi mennä, jos otteet näyttävät hurjilta. Yleensä tilanne rauhoittuu kyllä itsestään. Tuttipullon antamista pennulle voi kokeilla, mutta tämäkään ei välttämättä auta, sillä pentu haluaa nimenomaan emon nisille.

Sukan poisto

Kun pentuja on ruokittu vähintään 16 tuntia, emon sukan tai jonkin muun imetystä estävän viritelmän voi ottaa pois. Imetyksen ja pentujen hoidon pitäisi jatkua luonnostaan. Parin tunnin päästä sukan poistosta voi kokeilla, että huolivatko pennut emonmaidon vastiketta. Jos ovat imeneet emon maitoa, vastike ei todennäköisesti maistu. Kun odottaa vielä muutaman tunnin, pentujen paino on todennäköisesti lähtenyt huimaan nousuun, jolloin voi olla jo varma, että maidontuotanto on lähtenyt hyvään alkuun. Jos ei niin on olemassa lääkkeitä, jotka auttavat emoa tuottamaan maitoa.

Ellimellillä sukka pysyi hyvin päällä. Emo oli niin keskittynyt pentuihinsa, että ei juuri huomannutkaan sukkaa. Jotkut emot kyllä varmasti yrittävät riisua sen ennen aikojaan tai saavat tassunsa sukan sisään. Ulkoiluvaljaiden pukeminen sukan päälle kuulemma pitää sukan paremmin paikoillaan.

Ellimellin vinkit

Ellimellin kokemuksen mukaan keinoruokinta ei ole haastavaa. Paras tilanne on aina, että emo voi ruokkia itse pennut alusta alkaen. Jos pennut veriryhmätekijän tai jonkin muun tekijän takia pitää kuitenkin keinoruokkia, voin melkein jopa suositella sitä. Ruokinta on oikeastaan aika opettavainen kokemus, mutta se vaatii paljon kärsivällisyyttä ja valmistautumista. Tässä Ellimellin vinkit:

  • Valmistaudu henkisesti ruokintaan
  • Ruokinta vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä.
  • Ota ”mammaloma” pentujen ruokinnan ajaksi. Huolehdi tarvittavasta levosta.
  • Ruokinta tapahtuu noin parin tunnin välein. Välineiden desinfiointiin, vastikkeen valmistukseen ja ruokintaan menee helposti 45-60min. Ruokinta on hyvin intensiivistä. Älä varaa muuta ohjelmaa ruokinnan ajaksi.
  • Hanki tukiverkosto siltä varalta että jokin askarruttaa. Se helpottaa omaa itseä sekä kissaa. Emokissa saattaa hakea ihmisestä turvaa. Jos on itse rauhallinen, kissakin on todennäköisesti rauhallisempi.
  • Varaa jääkaappiin jotain helposti valmistettavaa ruokaa. Ruokintojen välillä ei ole loppujen lopuksi kovin paljon aikaa valmistaa ruokaa ja todennäköisesti ei ole myöskään energiaa.
  • Tutustu välineisiin ja emonmaidonvastikkeisiin etukäteen. Paniikissa ja kiireessä voi olla hieman vaikea keskittyä ohjeisiin, jotka eivät välttämättä ole edes suomeksi.
  • Jos ruokinta hermostuttaa, pyydä joku kokeneempi paikalle näyttämään tai vain henkiseksi tueksi.
  • Keinoruokinnassa pentujen paino ei välttämättä nouse. Pidä tavoitteena enemmänkin sitä, että saat pidettyä pennut hyvinvoivina ja kylläisinä siihen asti, että emo voi alkaa ruokkia pentuja.
Mainokset