Eroon kärttyisyydestä?

Kerroin taannoin, että Ellimellillä vihoiteltiin Ellin steriloinnin jälkeen. Elli oli suorastaan agressiivinen ja sähisi todella helposti. Eläinlääkärin ohjeen mukaan pidin Elliä suljetussa huoneessa yksin aluksi useita päiviä. Elli oli niin pahoillaan järjestelystä, että hellyin lopulta päästämään Ellin huoneistoon vapaasti. Elli ja Pekka sanoivatkin heti nenäpäivää. Ulkoilun aikana Ellissä alkoi taas kuitenkin näkymään kärttyisyyttä, joten suljin Ellin takaisin huoneeseensa. Tällaisia ”ulkoiluja” tehtiin valvotusti useina päivinä. Aluksi lyhyitä ja sitten vähän pitempiä. Yöt ja työpäivät Elli oli yksin huoneessaan.

Joskus ulkoilut päättyivät siihen, että Elli taas sähisi. Kun kuulin sähinän niin kannoin Ellin huoneeseensa ja suljin oven. Lopulta Elli ei antanut minun ottaa itseään enää kiinni vaan käveli itse huoneeseensa. Taisi lopulta tietää, että miksi huoneeseen joutui. Oli niin pahoillaan. Sähinät vähenivät huomattavasti, joten en enää kouluta Elliä. Kyllä meillä edelleen sähistään, mutta nyt siihen on yleensä syy.

Opin prosessin aikana, että toisinaan Pekka meni provosoimaan Elliä. Ihan tahalleen ärsytti toista. Joskus Pekka olisi halunnut leikkiä, mutta Elli sähisemällä ilmaisi, että eipäs muuten leikitä. Pekalle piti siis järjestää enemmän aktiviteettia ja leikkejä. Lisäksi huomasin, että Elli jossain määrin myöskin nautti siitä, että sai olla yksin huoneessaan. Elli arvostaa sitä, että saa olla välillä aivan rauhassa.

Luulanpa, että erittäin iso osa vihoittelusta johtui kuitenkin siitä, että Elli oli niiiiin vihainen steriloinnista. Mielenkiintoista oli, että vihoittelu ja kärttyily ei alkanut heti leikkauksen jälkeen vaan reilu kuukauden päästä. Ehkä Elli oli aluksi vähän pöllyssä, eikä heti tajunnut, mitä hänelle oli tehty. Toinen mielenkiintoinen seikka oli se, että viha ja pelko projisioitiin Pekkaa kohtaan. Elli on edelleen hieman vihainen, mutta minusta vaikuttaa, että Elli on sopeutunut tilanteeseen. Myös minun sydäntäni koskee, mutta huomaan myös, että Elli on seesteisempi kun ei hormonit pöllytä hänen päätään.

20180121_171253.jpg

Koko koulutusjakson aikana meillä on ollut myös Feliwaynferomoni haihdutin käytössä. Tällä hetkellä on puolipulloa jäljellä ja mietin, että jos annan sen kulua loppuun ja katson miten käy. Jos elämä jatkuu normaalisti, niin jätän sen pois. Jos taas agressiivisuutta ja muita käytöshäiriöitä alkaa ilmenemään taas niin varmaan pakko käyttää koko ajan. Maksaahan se, mutta eiköhän se ole hyvä, että talossa on rauha.

Mainokset
Kategoria(t): Yleinen | 4 kommenttia

Juhlapäivä

Jep, Ellimellille tuli paketti. Kissat arvasivatkin jo, että kenelle se tulee. Elli päätti heti ryhtyä aukomaan sitä. Matolle on jo lentänyt pahvisilppua.

20180105_195133.jpg

Silppuaminen ei ole minun mieleen, ja kissat halusivat paketin (no okei kyllä minäkin) auki niin autoin vähän.

IMG-20180105-WA0001.jpg

Voi juku, miten ruokien seassa ruvettiin peuhaamaan. Pian selvisi minullekin miksi

20180105_195653

Yksi Cosma tonnikalasnacks -putkilo oli auennut laatikon pohjalle. Keräsin enimmät pois ja annoin kissojen penkoa herkkunsa sieltä. Taisi olla kissojen juhlapäivä tänään 😉

 

Kategoria(t): Yleinen | 2 kommenttia

Kissat ja raketit

Taas on selvitty joka vuotisesta eläinten stressistä, uuden vuoden aaton juhlat ohi. Selitin Ellille ja Pekalle keittiössä hyvissä ajoin päivällä, että illalla ja yöllä on luvassa pauketta. Samalla voi näkyä valoja, ja että sitä ei tarvitse pelätä. Elli ja Pekka ovat turvassa kotona. Kissat kuuntelivat ja katsoivat minu tyyliin: ”aha, ok”.

Paukuttelu alkoi ja Pekkaa kiinnosti kovasti. Kuikuili ikkunassa, ja häntä viuhui kovasti.

Elli vain kurkisti toisella silmällä, kun kysyin että onko kaikki hyvin.

20171231_205927

Kyllä kissat välillä katsoivat minua korvat päänmyöntäisesti kallistettuna, kun kuului kova pauke. Näin sen kyllä, ja kuulin paukkeen, mutta en välittänyt kummastakaan. Kissat ymmärsivät käytöksestäni, että ei tarvitse pelätä ja rauhoittuivat sitten itsekin. Ihmisen käytöksellä on paljon vaikutusta näköjään.

 

 

Kategoria(t): Yleinen | 4 kommenttia

Saappaat

Lähdössä jonnekin vai astunut liian isoihin saappaisiin? 😉

20171218_181009

Kategoria(t): Yleinen | Kommentoi

”Iha hirvee nälkä”

Läksin aamulla töihin. Mieheni heräsi hieman myöhemmin ja sain pian sen jälkeen viestin: ”Pitääkö paikkansa, kun Pekka väittää että Susanna ei ole antanut mitään ruokaa aamulla”.

20171212_083956

On ne vaan ketkuja 😀

Kategoria(t): Yleinen | 4 kommenttia

Kissakuiskaaja

Katsoin televisiosta kissakuiskaajaa. Elli kiinnostui myös ohjelmasta ja katsoi silmä kovana.

20171211_111300.jpg

Perheellä oli kissa, joka pissaili joka paikkaan, erityisesti olohuoneeseen. Kissakuiskaaja asensi pihalle kamerat ja yöllä pihalla liikui kaksikin kissaa. Kissakuiskaaja sanoi että pihalla liikkuvat kissat todennäköisesti ressaavat perheen kissaa. Pihalle asennettiin sadettimet, jotka aktivoituivat liikkeestä. Olohuoneessa pissailu loppui lähes täysin.

Samalla lasten huoneeseen vietiin peti, jossa oli kissan omaa hajua. Asuntoon piti tehdä kissalle kiipeilypaikkoja ja perheen makuuhuoneeseen asetettiin hiekkalaatikko. Kissaa ruvettiin myös päiväsaikaan ulkoiluttamaan valjaissa pihapiirissä, jotta kissa ymmärsi että piha on sen reviiriä. Tilanne parani entisestään.

Ainakin siihen asti kun perhe haki autotallista jotain tavaroita sisälle. Niitä tavaroita oli käytetty joskus aiemmin, kun perheessä oli ollut muita kissoja. Perheen kissan pissailu alkoi taas. Kissakuiskaaja ymmärsi, että perheen kissa koki itsensä hyvin stressaantuneeksi ja uhatuksi, jos näki tai haistoi muita kissoja. Kissakuiskaaja tiedusteli perheen kissan taustoista. Se oli ollut perheessä, jossa muut kissat olivat kiusanneet sitä. Kissa oli menettänyt normaalin suhtautumisensa muihin kissoihin. Pissailulla se siis halusi ilmaista oman reviirinsä ja koki olonsa turvallisemmaksi. Saikohan jonku mieliala lääkkenkin, en muista.

Monille kissojen käytösoireille löytyy selitys

 

Kategoria(t): Yleinen | 2 kommenttia

Ellimellillä vihoitellaan

Elli pötköttää tuolla sohvalla….

20171120_092528.jpg

mutta hyppäsi alas ja lähti tervehtimään kun mieheni tuli kotiin. Elli pysähtyi kuitenkin tuohon vasemmassa alakulmassa olevan valkoisen prinsessaluolan suun eteen, sähisi Pekalle ja jatkoi matkaa.

Joka päivä kuuluu sähinää ja Elli paukuttaa Pekkaa tassulla. Pekka on ottanut ne toistaiseksi onneksi ihan lungisti, mutta tämä on jatkunut jo pari kuukautta. Itseasiassa tämä alkoi Ellin steriloinnin jälkeen. Soitin siis eläinlääkäriin, jossa Elli leikattiin ja kerroin tilanteen. Ei ole kuulemma ollenkaan tavatonta, että kissa muuttuu steriloinnin jälkeen hieman agressiiviseksi. Kysyivät, että annoinko kipulääkettä leikkauksen jälkeen. Annoin ne mitä tuli mukaan, mutta en hakenut apteekista lisää. ”Olivatko kissat yhdessä leikkauksen jälkeen?” ”kyllä olivat”. Elli yhdistää nyt ilmeisesti kiputuntemuksen ja kissakontaktin toisiinsa, ja siksi ärhentelee Pekalle.


Kun steriloit kissan, anna tarpeeksi kipulääkettä ja anna kissalle toipumisrauha. Eristä tarvittaessa toisista kissoista!


Tilanne on kuitenkin edelleen korjattavissa. Tässä ohjeet jotka sain:

  • Eristä (mieluiten ärhentelevä) kissa muista kissoita ainakin viikoksi. Tarkoitus on, että kissat tietävät, että toinen on olemassa esim siinä oven takana, mutta eivät NÄE toisiaan.
  • Jos tilanne on hyvä, voidaan näköeste poistaa, mutta tilalle pitäisi laittaa esim joku verkko, että kissat eivät pääse toisiinsa käsiksi, mutta näkevät toisensa. Verkkoa tulee pitää jonkin aikaa. Kissat voidaan laittaa syömään ruokansa vierekkäin tai nenätysten niin, että verkko välissä. Tämä pitäisi onnistua sihisemättä ja sähisemättä.
  • Kun näköyhteys onnistuu niin kissat voidaan päästää aluksi valvotusti yhteen pieniä hetkiä kerrallaan. Hetkiä voidaan pidentää, kunnes eristyskäytännöstä luovutaan kokonaan.
  • Jos käy niin että sihinät alkavat uudestaan niin sitten otetaan aina askel taaksepäin. Poistetaan näköyhteys taas viikoksi tai ei päästetä kissoja yhteen jne ..
  • Kiputuntemuksen ja kissakontaktin yhdistäminen toisiinsa -mielleyhtymän juuriminen voi viedä kuukausia ja vaatii kärsivällisyyttä.

Elli on nyt sitten kököttänyt yksikseen meidän työhuoneessa. Reppana! Se on niin pahoillaan, mutta näyttää jopa ymmärtävän, mistä tämä tilanne johtuu. Mieheni tuumasikin, että ompas nöyrä kissa.

Kategoria(t): Yleinen | Kommentoi