Olin illalla jo sängyssä ja silittelin puoliunessa Elliä mahani päällä. Kaulassa tuntui jotain ja mietin että kylläpäs siru on pinnassa ja helposti tunnusteltavissa. Rapsuttelin edelleen ja mietin että ei kyllä siru on nyt väärällä puolella. Kokeilin vasentapuolta ja siru löytyi. Laitoin valot päälle ja käänsin kissan kyljelleen tutkimusoperaatiota varten, että mitä siellä kaulassa on.
Hyi saasta, arvaatte varmaan, mikä tuo on?
kuva lavastettu (en tajunnut ottaa kuvaa tilanteesta)
Punkki! Kyllä uni karisi silmistä ja kuskasin kissan vessaan hirveän papatuksen kanssa. Toisin kuin kuvassa, punkin leuat eivät olleet ihon sisällä. Punkki lähti helposti irti ja katselin pinsettien otteessa olevaa turvonnutta ja rinpuilevaa punkkia, hyi kamala!
Kun löysin Elliltä punkin niin sain käännellä ja pidellä Elliä miten halusin. Ihan kuin Elli olisi tiedostanut, että nyt se lähtee eikä sillä ollut mitään sitä vastaan. Mutta kun otin kissan uudestaan käsittelyyn tutkiakseni ettei punkkeja ole lisää niin yhteistyö loppui siihen. Tuli kyllä niin kynsistä ja hampaista. Ei löytynyt enempää.
Purentakohta on aavistuksen turvoksissa ja punoittaa. Google kertoo, että kissoille ei tule samanlaista rengasta kuin ihmisille. Kissoilla haava paranee itsestään, desifioida kuitenkin kannattaa ja purentakohtaa kannattaa tarkkailla 2 viikkoa. Useimmat kissat eivät saa mitään tauteja punkista tai pysyvät oireettomina kuukausia tai lopun elämänsä. Sairastumisoireita ovat oksentelu, kuumeilu, hoipertelu, ruokahaluttomuus … Punkin puremasta johtuva tauti todetaan verikokeella.
Tästä lähtien tarkistan Ellin joka kerta mökkiulkoilun jälkeen. Ensi kesänä kokeilen myös jotain punkin karkotin liuosta tai pantaa. Tuo turvonnut punkki oli jotain niin vastenmielistä 
Ellinkujeet 